Tuntuu taas pahalta.. Huomaan että olen alkanut itkemään taas joka ilta/yö. Diagnoosina mulla on vaikea-asteinen masennus.. Syön lääkkeitä, käyn puhumassa.. vieläpä muutamalla eri ihmisellä.. Taas on olo etten jaksa, en kestä.. jossain välissä väsyn kuitenkin.Kuitenkaan nyt en ole satuttanut itseäni kuukauteen. Osastolle olin lähellä joutua kun en kouluakaan jaksanut, joten syksyllä on kokoajan vaarana sinne joutua jos en jaksa koulua käydä. Viimeksi kun olin osastolle joutumassa meinasin tappaa itseni.. mielessäni sanoinkin että jos sinne nyt joudun teen sen. En halua sinne, en halua sinne kestämään sitä paikkaa, tiedän millainen se on. Tutustumassakin kävin. Se paikka musertais mut lopullisesti. Eikä kukaan tunnu tajuavan että se vaan tappais mut sisältä kokonaan. Mun hyväksi muka, ei ei se ole, ei ne tiedä aina mikä on mulle hyväks. Se mikä musta tuntuu hyvältä, missä mulla on parempi olla, tiedän vain minä.Kohta nukkumaan..Kiitos lääkkeitten nukunkin yöni todella hyvin. Huomenna taas yritän tsempata ja yrittää enemmän olla syömättä..